Siirto Kemiöstä Savonlinnaan

Summanmutikan oston jälkeen ryhdyimme pohtimaan veneidemme talvitelakointia. Kannattaisiko Summanmutikka tuoda ensin kotipihaan Vantaalle ja siirtää se sitten keväällä Savonlinnaan ja tuoda Myrskylintu vasta kesällä merelle. Summanmutikan olisi voinut vaikka ajaa vielä syksyllä meritse Helsinkiin ja nostaa se vasta siellä maihin ja mahdollisesti sitten taas keväällä ajaa vesitse Savonlinnaan. Myrskylintu olisi kuitenkin pitänyt siirtää kumipyörillä, sillä Saimaan kanavaan sillä ei kannattaisi yrittää eikä aikakaan riittäisi yli viikon purjehdukseen. Lopulta päädyimme nopeimpaan vaihtoehtoon, eli Summanmutikka vietiin lavetilla suoraan Kemiöstä Savonlinnaan ja paluukuormassa Myrskylintu tuotiin kotipihaan.

Kuljetusliikkeen kanssa aluksi sovittuun aikatauluun tuli sitten tietysti muutoksia ja homma meni kiireiseksi. Meidän olisi pitänyt olla samaan aikaan pakkaamassa Summanmutikkaa Kemiössä kuljetuskuntoon ja siirtämässä Myrskylintua Ritosaaren mökkirannasta Savonlinnan Laitaatsiltaan, jossa sen pukki oli ja jossa sen voisi nostaa lavetille. Onneksi Kemiössä Summanmutikan talvitelakoinnista vuosia huolehtinut yrittäjä suostui erittäin ystävällisesti huolehtimaan veneen kuljetuskuntoon laitosta sillä aikaa kun Ippe huolehti Myrskylinnusta.

Summanmutikka saapui Savonlinnan Ritosaareen syyskuun 25. päivä ja saman tien Myrskylintu lähti kohti Vantaata. Ippe jäi laittamaan fiskaria talviteloille, eli pohjan pesu, moottoriin uudet öljyt sekä suodatin ja raakavesipuolelle glykolit. Metsän siimekseen rakennettiin Myrskylinnun vanhan hallin materiaaleista talvikoti uushankinnalle ja kaikki arempi materiaali siirrettiin lämpöiseen "jouluhuoneeksi" nimettyyn navetan vinttiin.

m/s Summanmutikka

Summanmutikka on Teuvo Seppälän vuonna 1991 Summassa veistämä fiskari. Malliltaan se on helppo tunnistaa paikkakunnalla vuosikymmeniä veistettyjen kalastajamallisten veneiden jälkeläiseksi. Se kuuluu sukunsa huvi- ja matkavene haaraan, jossa veistäjät ovat lievästi antaneet myöden nykyajan hienostelulle ja mukavuuden arvostukselle. Hyvin samanlaisia veneitä ovat Summassa rakentaneet muutkin Seppälä-nimiset veistäjät, joten venetyyppi on hyvin tuttu sekä mereltä että sisävesiltämme.

Summanmutikka toimi valmistumisestaan lähtien Kemiön saaressa mökkeilleen ja lopulta myös asuneen perheen retki- ja kauppamatkaveneenä. Varsinaista nimeä sillä ei silloin ollut, mutta isännän silmäterä se nimettömänäkin oli. Ajotunteja kertyi vähän ja uskottavasti ylläpitoon kului huomattavasti enemmän aikaa kuin vesillä oloon.

Kun loppukesästä 2008 lähdimme etsimään perheellemme moottorivenettä korvaamaan Saimaalta merelle siirrettävää Hai-purjevenettämme, oli selvää, että veneen tuli olla puuta ja uppoumarunkoinen. Ohjaamon tuli olla katettu (muistattehan kesän 2008 ;-) ja mielellään siinä tuli olla myös jonkinlaiset nukkumatilat. Aluksi katselimme hieman vanhempia ja huonokuntoisempia veneitä sillä ajatuksella, että kun sijoitettava rahasumma olisi pieni, niin mahdollinen pettymyskin olisi helpommin kestettävissä. Ja kaippa osansa oli silläkin, että ajatus vanhan kauhtuneen veneen kunnostamisesta flyygelikuntoon tuntui kiehtovalta. Vähitellen realiteetit osaamisen ja käytettävissä olevan ajan suhteen veivät kuitenkin voiton ja katse kiinnittyi yhä tiukemmin selkeästi hyväkuntoisiin ja heti käyttövalmiisiin veneisiin, joiden kanssa pärjäisi pelkällä ylläpitotyöllä vuosia eteenpäin.

Jostakin syystä finaaliin selvisi kolme Seppälöiden Summassa rakentamaa fiskaria, joista hinta-laatu-suhde osui mielestämme parhaiten kohdalleen tässä Summanmutikaksi nimeämässämme veneessä. Kävimme katsomassa sitä Kemiössä elokuun alussa ja sovimme saman tien kaupoista, jotka tehtiin 6.8.2008. Seuraavana viikonloppuna palasimme sitten veneelle Paijun, Meijan ja eväiden kanssa - nyt onnellisina veneenomistajina.

Tästä lokikirjasta

Lokikirja on ehkä harhaanjohtava nimi näille sivuille, sillä jokaista kiinnitysköysien irroitusta tänne ei merkitä. Mahdollisuuksien mukaan sivuja koitetaan kuitenkin pitää yllä siihen malliin, että jälkeenpäinkin muistaisimme päälinjat veneen kanssa vietetyistä hetkistä niin purjehdus- kuin telakointikausillakin.