Aikaisemmin tyhjennetty polttoainetankki putsattiin sinne kertyneestä moskasta niin hyvin kuin se pienen reiän kautta oli mahdollista. Kanisterista tankattiin kymmenen litraa dieseliä ja samalla tuli varmistettua, että tuolla polttoainemäärällä mittarin viisari on juuri punaisen rajalla. Tuollakin tiedolla saattaa joskus olla käyttöä. Kone käynnistettiin kertaalleen maissa, jotta talveksi raakavesipuolelle laitetut glykolit saatiin saaviin eikä järveen ja varmistettiin, että juuri vaihdettu impelleri hoiti tehtävänsä asiallisesti. Volvo-Penta hyrähti laakista käyntiin, mutta sammui itsekseen puolen minuutin pörinän jälkeen. Syytä ei juuri tarvinnut miettiä, sillä tankin tyhjennys oli ilmiselvästi päästänyt ilmaa polttoainejärjestelmään. Ilmaaminen käsipumpulla tuntui kestävän yllättävän kauan, joten homaa päätettiin jatkaa sitten kun vene olisi vesillä.
Perjantaina 14.5.2010 noin kello 11 Summanmutikka tyrkättiin trailerillaan vesille naapurin laiturin kupeesta. Aluksi pilssipumppua piti hieman auttaa äyskärin kanssa, jottei vedenpinta olisi noussut pelottavan korkealle, mutta varalle mukaan otettua uppopumppua ei tänä keväänä tarvinnut viritellä käyttöön. Yöksi veneen uskalsi jo suht rauhallisin mielin jättää itsekseen pilssipumpun käydessä enää noin minuutin aina varttitunnin välein.
Lauantaina virittelimme poijun paikalleen mökin edustalle ja summalainen kiinnitettiin siihen odottelemaan kesän seikkailuja. Lokkien kiusaksi laitoimme siimoja ristiin rastiin sen katolle, mutta luultavasti niistä ei tulisi olemaan mitään apua vaan vene saisi jälleen ei-toivotun kuorrutuksen lunnon lannoitteesta.
