Nosto maihin

Alunperin Summanmutikan nosto oli suunniteltu jätettäväksi lasten syyslomalle lokakuun puoliväliin, mutta syksyn edetessä tuo ajankohta alkoi tuntua pelottavan myöhäiseltä. Ehtisikö vene kuivua riittävästi ennen pakkasia ja millaiset säätkin tuolle viikolle sattuisivat. Kun sitten viikonlopulle 26.-27.9. lupailtiin hienoa säätä eikä mitään ylitsepääsemätöntä estettä muutenkaan ilmaantunut, niin päätimme lähteä Savonlinnaan veneen nostoon.

Sää olikin upea ja ajankohtaan nähden oli todella lämmintä. Ennen ylösnostoa Volvo-Pentaan vaihdettiin öljyt, mutta suodatin ei suostunut käytettävissä olevilla työkaluilla irtoamaan, joten sen vaihto jäi nyt sitten kevääseen. Lauantaina puolen päivän jälkeen Aimo nyppäisi traktorillaan Summanmutikan maihin ja siirsi sen pohjan pesua varten navetan nurkalle.

Itse tehty raytamönjä oli toiminut kesän pohjassa hyvin ja limaa oli muodostunut suhteellisen vähän siihen nähden, että vene kuitenkin seisoi kesällä pitkiä aikoja käyttämättömänä poijussaan.

Pohja pestiin, patjat ja elektroniikka siirrettiin kuivaan ja lämpimään säilytystilaan ja moottorin raakavesipuolelle imaistiin glykolit. Keväällä uusittu starttiakku ladattiin täyteen, mutta vanha käyttöakku oli jo kesän aikana ilmaissut väsyneisyytensä, eikä se enää suostunut ottamaan virtaa edes CTEK:in laturilla, joten se meni kierrätykseen.

Sitten vene siirrettiin metsän reunassa kesän pystyssä säilyneeseen pressuhalliinsa ja kun vielä kaikki mahdolliset turkkilevyt ja muut ilmankulun esteet siirreltiin syrjään, niin veneen saattoi hyvillä mielin jättää odottelemaan kevättä.